Kuohuviinien kirjo on laaja, ja monet klassikot valmistetaan hyvin perinteitä vaalien jopa satoja vuosia vanhoilla perinteillä. Tässä blogisarjassa tutustumme kuohuviinien valmistukseen sekä opimme löytämään hyllyltä erilaisia vaihtoehtoja erilaisiin tilanteisiin. Esimerkiksi termit cava ja prosecco ovat kuohuviinihyllyllä monelle suomalaiselle tutut – vaan mitä ne tarkoittavat?
Suomalaisille tutuimmat valmistajat Codorníu ja Freixenet tuottavat todella suuren siivun kaikesta cavasta, lähes 80% koko vuotuisesta tuotannosta syntyy näille kahdelle talolle. Viinilainsäädäntö on määrittänyt cavan tuotantoalueet Espanjan koilisosaan, Kataloniaan. Sijaintinsa puolesta siis esimerkiksi Barcelonan matkaan on helppo yhdistää myös tutustumismatka cavan synnyinsijoille.
Valmistukseen käytetään perinteisesti kolmea rypälelajiketta, Macabeoa, Xarel·loa ja Parelladaa, jotka ovatkin kaikki Espanjan alkuperäislajikkeita. Nykyään käytössä kolmen perinteisen rypälelajikkeen lisäksi ovat Chardonnay ja Pinot Noir, joista saammekin loistavan linkin Ranskaan ja samppanjaan. Chardonnay ja Pinot Noir kuuluvat klassisiin rypälelajikkeisiin myös samppanjan valmistuksessa, lisäksi cavaa ja samppanjaa yhdistää eräs toinen lopputuloksen kannalta merkittävä valinta, eli valmistusmenetelmä. Sekä cava että samppanja tulee valmistaa samalla tavalla, klassisella kuohuviinimenetelmällä (ns. samppanjamenetelmä). Lisätietoja valmistusmenetelmistä voit lukea klikkaamalla tästä. Cavaa on kypsytettävä ennen sakan poistoa pulloissa vähintään yhdeksän kuukautta. Harvinaisemmat ja arvokkaammat Gran Reserva-cavat ovat kypsyneet viiden vuoden ajan ja kehittäneet kypsytyksessä huomattavasti täyteläisemmän maun. Cava muuten tarkoittaakin viinikellaria!
Cava on loistava valinta esimerkiksi aperitiiviksi tai alkuruokien kanssa nautittavaksi. Useamman rypälelajikkeen käytöllä tavoitellaan viinin tasapainoisuutta, jonka puolesta laadukkaalla cavalla voi pärjätä mainiosti myös läpi aterian, erityisesti kasvis- ja kalaruokien seuralaisena. Vaikka valmistusmenetelmät ja mahdollisesti myös osa rypäleistä kohtaa samppanjan, ei cavaa kuitenkaan yleensä kannata lähteä vertailemaan Ranskalaisen klassikon kanssa. Cava-hyllystä voit löytää kuitenkin helposti itsellesi sopivan vaihtoehdon melko laajasta hintahaitarista. Ehkä ensi kerralla kannattaa valita jotain muuta kuin Codorníu tai Freixenet. Saatat yllättyä miten laadukkaita ja erilaisia cavoja onkaan olemassa.
Kuohuviinisarjan rento osallistuja, jonka suosio on kasvanut erityisesti nuorten keskuudessa viimevuosina valtavasti. Proseccon tuotantoalueet löytyvät koilis-Italiasta, Venetosta. Prosecco on ollut laatuluokiteltu ja nimisuojattu viini vuodesta 2009, mikä on viinien historiassa melko myöhään.
Alun perin prosecco on tarkoittanut sekä kylää josta prosecon tarina on saanut alkunsa, rypälettä josta viini valmistetaan sekä tästä syntynyttä kuohuviiniä. Prosecco-rypäleen nimi on sittemmin vaihdettu Gleraksi homman selkiyttämiseksi. Prosecco voidaan valmistaa pelkästään Glera-rypäleistä, tai siinä voidaan käyttää maksimissaan 15% muita rypälelajikkeita, joista tutuimpia ovat esimerkiksi Chardonnay, Pinot Bianco sekä Pinot Grigio.
Suurin ero edellisen cavan kanssa prosecolla on valmistusmenetelmässä. Prosecco valmistetaan tankkimenetelmällä, jonka myötä suurempi määrä viiniä saadaan tuotettua huomattavasti nopeammin ja edullisemmin. Lisäksi prosecco on pereinteisesti makupaletiltaan huomattavasti hedelmäisempi, jota valmistuksessa syntyvät kevyemmät kuplat korostavat entisestään.
Prosecco on iloinen juoma, joka ei kilpaile juuri minkään muun kuohuviinityypin kanssa. Prosecco sopii rentoihin illanistujaisiin, hetkiin joihin halutaan pientä piristystä, terassille, brunssille sekä piknikille. Kuohuviiniharrastus on yleensä helpon aloittaa juuri prosecoista niiden keveyden sekä edullisemman hintatasonsa vuoksi.
Simo Laine
simo@vinola.fi